Apartamento!!!

Heipsan!

Tänään päätettiin ollan supertehokkaita asunnonmetsästäjiä ja TIDII: se tuotti tulosta, meillä on asunto! Jalat on nyt ihan poikki, toisilla rakkuloilla asti. Kierreltiin yliopistoalueella ja metsästettiin kaduilta ilmoituksia vuokrattavista asunnoista. Päivän saldo: yksi asuntonäyttö aivan liian kaukaa, yksi lupaava hyvältä alueelta yliopiston lähettyviltä, yhdet oharit ja yksi selkeä huijari. Tää kyseinen huijari päätti sopia tapaamisen yhden asunnon eteen, vei meidät kuitenkin toiselle kämpälle ja totesi kokeiltuaan kaikkia mahdollisia avaimia, että lukko on varmaan vaihdettu ja hänellä ei ole oikeaa avainta. Epäilyttävää? Ei kai :D Selitettiin, että meidän pitää olla kuudelta kaupungilla ja hävittiin paikalta kiiruhtaen kämppään, jota toiseksi kävimme katsomassa. Olimme soittaneet jo matkalta, että haluamme kyseisen asunnon.

Meillä on nyt sitten kolme makkaria, joista yhdessä on kaks sänkyä. Näillä näkymin meikäläinen nukkuu siinä kahden hengen huoneessa. Kämppä on valoisa ja ihan siistissä kunnossa, tosin huonekalut on kyllä jostain antiikin ajalta...eikä oo kunnon peittoja. Alue on rauhallinen ja kämpältä on lyhyt matka puistoon, jossa ollaan suunniteltu käyvämme lenkillä. Parasta (=pahinta) tässä on se, että nyt on pääsiäinen ja kaupat on seuraavan kerran auki vasta tiistaina. Saatiin illalla kaupungilta metsästettyä lakanoita, ehkä tää tästä. Peitot aiotaan kyllä vaatia vuokranantajalta, joka palaa lomaltaan ensi viikolla. Koska kaupat on loppuviikon kiinni, raahattiin lähikaupasta kämpälle monta kassia ruokaa. Tää yö ollaan vielä täällä hostellissa, mutta huomenna olis tarkoitus siirtyä pysyvästi meidän kämpälle :)

Laittelen jossain vaiheessa kuvia, kunhan saadaan joskus netti kämpälle. Ystävällinen vuokraisäntä antoi meille pääsiäisen ajaksi oman nettitikkunsa, jotta meidän ei tarvii olla ilman nettiä koko pääsiäistä. Ystävällistä! Muutenkin kyseinen mies vaikuttaa todella mukavalta ja asialliselta ja mikä parasta: puhuu englantia. Mun kielipää oli kovalla koetuksella tänään, kun soittelin useita asuntopuheluita. Oon ylpee itsestäni ja siitä, että oon oikeesti oppinut espanjantunneilla jotain! Pystyin espanjaksi selittämään, keitä ollaan ja mitä haetaan ja ymmärsin yllättävän paljo siitä, mitä mulle puhuttiin. Arvelin alkuun, että puhelimessa puhuminen tuottaisi isoja ongelmia, mutta mielestäni pärjäsin hyvin siihen nähden, etten ole käyttänyt espanjaa lukion jälkeen.

Päivän missio on siis suoritettu: asunto löydetty. Laitan kuvia, kunhan saadaan se sellaiseen kuntoon, että sitä kehtaa esitellä :D

ps. Nähtiin puistossa ratsupoliiseja, ihanaa!!